Kuvia ja kuulumisia

¡Hola!

Täällä ollaan jo oltu yli viisi viikkoa, tuntuuuuu hullulta. Arki alkaa muodostua. Kieli ei enää tunnu niin vaikealta, vaikka muutoksia osaamisessa on vähän vaikea itse huomata. Kun muistelen tulomatkalla tänne sitä, kun lentokoneessa viereen istui espanjaa puhuva ihminen ja mä yritin vaivalloisesti selittää, että oon vaihto-oppilas (enkä sitäkään kai ymmärrettävästi osannut sanoa) , niin edistystä espanjassa on kyllä tapahtunut.

Tässä kuvia viimepäiviltä:

Costa Rican perinteinen mekko. Täällä kaikki tanssii, tai sitten pelaa jalkapalloa. Tää kuva on kylän ala-asteen tanssiesitys-tapahtumasta, joka kesti melkein neljä tuntia kaikkien esitysten kanssa. 

Tän tanssikulttuurin näkee koulussakin: välillä jos jossain luokassa ei ole tuntia, sinne pistetään musiikkia ja ruvetaan tanssimaan. 

Koulurakennus täällä on avoin eli ei ole seiniä muuten, paitsi luokkahuoneissa. 

Lenkkimaisemat täällä kyllä kelpaa. Ainoa vaan, että kun asun vuoristossa, niin eka puoli lenkistä on helppoa alamäkeä ja paluumatka taas ei-niin-kivaa ylämäkeä.

lenkkimaisemia part 2

Meidän pihalla oleva avokadopuu. Perheen koira syö suurimman osan maahan tippuneista avokadoista, välillä niitä riittää meillekin. 

Zarceron keskustasta. Tää kylä on ainakin muihin läheisiin verrattuna aika iso ja ainakin melkein kaiken tarvittavan löytää täältä. Jaaa niinkuin kuva harmaudesta voi päätellä, niin täällä vuoristossa on tosiaan pilvistä melkein joka päivä.

Mulla on aika paljon vapaa-aikaa, kun koulu loppuu välillä jo ennen puoltapäivää. Oon alottanut esimerkiksi lentopallojoukkueessa. Pääideana mulla oli, että tutustuisi lisää ihmisiin ja olisi jotain omaa tekemistä, mutta kävi ilmi, että lentopallo on oikeesti ihan hauskaa (en oo ikinä ollut kauhean kiinnostunut pallourheilulajeista, eli mulla ei ollut odotukset korkealla). Täällä kylässä on myös esimerkiksi zumba- ja joogatunteja, eli paaaljon kaikkea kivaa tekemistä.


Huomenna ei koko tässä maassa ole lukiolaisilla koululla, tällä kertaa oppilaiden sijasta opettajat osoittaa mieltä. Täällä on yleistä, että joko ei ole koulua ollenkaan tai sitten koulussa ei ole kaikkia tunteja. Mutta huomenna ainaskin on aikaa mm. lukea Don Quijotea espanjaksi ja yrittää ymmärtää juonta pääpiirteittäin.. tai ainakin joitain sanoja aina jostain välistä. :D

-Rea